Asuntomessujen olohuoneita vol1

Palaan jälleen kesäisiin asuntomessukuviini, olohuoneiden osalta.

Kyseinen olohuone voisi olla vaikka minun sisustamani, koska niin lähellä se on omaa tyyliäni. Sen sijaan symmetrisen silmän omaavana en osaisi kuvitella itselleni tämän mallista olohuonetta, vaan haluaisin olohuoneen pysyvän tiiviisti lähes neliömäisessä tilassa. Sohvalla oleva pitsikuvioinen tyyny on ihana, kuten myös lipaston päälle asetettu kello.

Pystysuorat raidat tapetissa tuovat korkeusvaikutelmaa huoneeseen, joten se on hyvä valinta tiloihin joissa halutaan hämätä silmää ja tuoda tilantuntua lisää. Huomaa epäsuorat, kattoon kohdistetut valaisimet verhotankojen takana, jotka tuovat hämärässä tilassa häikäisemätöntä tunnelmavaloa.

Tekstien ystävänä kyseisen olohuoneen seinä kiinnitti huomioni. Tapetti on valkoinen, jossa lisänä helmiäisraitaa, joka tuo tapettiin panelimaista tunnelmaa. Huomaateko mitä sisustuksesta puuttuu? Olen perinpohjin tekstiili ihminen, joten en osaisi elää ilman verhoja.

Ikkunat sisäseinässä päästävät valon kulkemaan vapaasti ympäri olohuonetta.

Todella pirteä polkakarkki huone. Tällaisen voisin ottaa jouluksi, mutta muuten ehkä makuuni liian räväkkä. Katossa on paljon sauna/pesutiloissa käytettyjä ledivalaisimia, jotka toimivat oleskelutiloissakin erinoimaisena tunnelmavalona pimeällä ja sitähän Suomen talvessa riittää.

Värkkäyksiä 2

Myrskyisät terveiset Pohjois-Pohjanmaalta, tuulee niin, että possutkin pyörii pitkin pihaa. 

Olen aina innoissani aloittamassa uusia sisustusprojekteja ja minulla tulee hankittua ihania kankaita ja hauskoja askarteluvälineitä, jotka sitten jäävätkin ajanpuutteen vuoksi odottamaan huomiotani. Tässäpäs muutamia juttuja matkanvarrelta mitkä olen urakoinut valmiiksi asti.

Rautalankasydän, jonka toteutus on hyvin yksinkertainen. Kehykset paksusta taipuisasta rautalangasta, jonka ympärille kieputettuna ohutta rautalankaa helmien kera.

Vohvelipyyhkeitä, joissa koristeena pellavalle painettu sydänmerkki.

Tehostepeittoja parikin kappaletta. Harmaa-valkoinen peitto oli viime talven näperryksiä, mutta se pääsi jo uuteen kotiin kirpputorin kautta.

Sisustusta sydämellä

Minua ovat aina kiehtoneet vanhat ovet ja ikkunat, joten kuvia niistä on kertynyt paljon. Pääsin ensimmäistä kertaa hyödyntämään kyseisiä kuviani kankaanpainanta kurssilla, jossa oman kuvan (pienen muokkauksen jälkeen) pystyi valottamaan seulalle ja painamaan kankaalle.

Sain tänään ensimmäiset valmiit tuotokset keramiikkakurssilta ja laitankin niistä postauksen kunhan saan kuvat tietokoneelle asti. Toivotaan, että meitä riepotellut myrsky laantuu yöllä.

Vanha kotini

Olen lähivuosina muuttanut useamman kerran, joten koneeltani löytyy kuvia muutamasta vanhasta kodistani. Esittelenkin nyt yhden kodeistani, jossa asustelin sinkkuaikana.

Tyylini oli tuolloin huomattavasti dramaattisempi, kuin nykyään. Osaltaan värivalintohin vaikutti tummanharmaat keittiönkaapin ovet, jotka kaipasivat vastapariksi muutakin tumma. Nykyisin kodissani on paljon enemmän kerroksellisuutta vanhojen tavaroiden ja huonekalujen myötä, lisäksi valmistan ja tuunaan sisustustekstiilejä oman maun mukaiseksi.

Tässä yleiskuvaa olohuoneesta, jonka toisessa päässä, eli kuvaajan takana keittiö.

Sohvan yläpuolella näkyvät taulut ovat Maarit Bogdanoffin ihanat nalletaulut. Tuolit ovat nykyisin eri väriset ja ornamenttiverhot olivat uuteen kotiin liian jyrkät, joten pääsivät heti muuton jälkeen kirpputorille.

Hups, käsipyyhe oli jäänyt tähän kuvaan huonosti.. Tekstissä lukee Kitchen is the heart of the house, tuolloin jo sydämiä mielessä.

Nykyisin alla oleva peili on valkoinen. Maalasin sen pohjamaalilla, kun suunnittelin tekeväni siitä ihan valkoisen, mutta ihastuinkin pohjamaalattuun epätasaiseen tulokseen niin paljon, että jätin kehyksen keskeneräiseksi. Keittiön kaappien lisäksi myös asunnon ulko-ovi oli harmaa. Köyhänmiehenhopea -valaisin on odottelemassa, että joskus pääsisi vielä esille.

Muistatteko vielä: siipiä siellä, siipiä täällä? Näkyvissä ainakin neljät siivet, myös ikkunassa roikkuvalla sydämellä on siivet (yhdistettynä kaksi lempiaihettani).

Raahen vanhakaupunki

Tervetuloa uusille lukijoille, mukava että liityitte seuraani. Julkaisen loppuviikosta jutun entisestä kodistani, mutta ensin muutama kuva lähikaupungista.

Pistäydyn aina silloin tällöin Raahessa ja tällä kertaa otin kameran mukaani kierrokselle. Suuresta kaupungistahan ei ole kyse, mutta mikäli Raaheen eksyy, niin kirpputoreilla ja vanhankaupungin puolella kannattaa piipahtaa.

Raahen museo, jossa en ikinä ole itse käynyt sisällä, mutta voisin ottaa joskus ihan asiaksi ja käydä vierailulla. Ainakin ulkopuolelta tarkasteltuna rakennus on niin hieno, että siinä kelpaisi vaikka asua.

Kirpputori, jossa vierailen aina aikataulun salliessa.

Näihin ihanuuksiin olisi joskus kiva päästä kurkistamaan sisään, hienolta näyttää ainakin ulkopuolelta.

Huomasin myös uuten asiana, että Raahessa on mielenkiintoinen sisustusliike Lahja & Sisustus Victoriina, jossa täytyy ensikerralla käydä.

Oulun kirpputorilla

Kävin pitkästä aikaa Oulun Paljekirppiksellä ja mukaani tarttui hurjan paljon tavaraa, en muistakkaan milloin viimeksi olisi ollut näin antoisa kirppisreissu.

Kolme maalaisromanttista kehystä, joiden lasi on ylempänä, kuin kuva ja paspis, joten talusta voi tehdä moniulotteisen. 

Hieno keksivati, jossa voin säilyttää kyniä työpöydällä, oli nimittäin juuri oikean kokoinen siihen tarkoitukseen.

Sydämiä askartelen usein itsekkin, mutta kärsivällisyyteni ei riittäisi kirjomalla tehdyn kukan valmistamiseen, koska valmista pitää tulla nopeasti.

Alpakka ruusulusikoita, joita minulla löytyy ennestäänkin yksi paketti.

Kortin kokoiset kasvitaulut, joille ei vielä ole tilaa. Olivat vain niin hurmaavat, että varmasti vielä löytävät paikkansa.

Vanha seinävalaisin, jossa jännä harmahtava lasikupu jonka alareuna on punainen.

Sitten vielä suuri kranssi, joka päätyy askarteluprojektiin. Keramiikkakurssilla tekemäni valkoiset sydänkoristeet sopivat tähän varmasti :) Laitan sitten joskus kuvan valmiista kranssista.

Värkkäyksiä

Sain eräs päivä suuren inspiraation, että kokeilen maalata tauluparin. Ajatuksena oli sudenkorennot, liittyen kesäiseen tauluhankintaani ja kiehkurat, joita aina piirtelen. Hiukan epäillen lopputuloksen laatua ajattelin, että teen nämä mahdollisimman halvalla ja kaivoin vanhat seinämaalit esille ja kipaisin halpakaupasta pari taulunpohjaa ja pensselit. Askartelin siipiin hiukan paperisilppua, sudin maalia sinne tänne ja etsin wikipediasta sudenkorennoista kertovan tekstin. Tulostin kirjoituksen paperille, liimasin taluun ja lisäsin hopeakynällä kiiltoa pintaan.

Tällaisia niistä sitten tuli. Nämä olivat elämäni toinen ja kolmas taulu yritelmä, joten lopputulos pääsi hiukan yllättämään itsenikin, päätyivät ihan esille asti ja kehystettynä tietysti.

Sain vastikään äidin tekemät ihanat villasukat, kyllä nyt kelpaa pakkasia odotella. Itse en osaa kutoa ollenkaan, joten olen iloinen siitä, että äitini osaa.

Turkansaaren syysmarkkinat 11.9

Turkansaaressa järjesteään joka vuosi syysmarkkinat, jossa kävimme jo toista vuotta peräkkäin. Markkinahumun ohessa voi käydä ihastelemassa turkansaaren museoaluetta ja vieläpä ilmaiseksi.

Turkansaaressa on kesäisin lampaita ja osa niistä tuli mielellään aidan viereen rapsutettavaksi.

Yli-Juuruksen talossa on nähtävillä sen ajan hurmaavia sisustusmateriaaleja. Alue on erittäin hyvin ylläpidetty ja rakennuksista huolehditaan hyvin, joten täällä on ilo käydä katselemassa sisustuksen ja asumisen perinteitä.

 

Kapiokirstu vuodelta 1785

Oulaisissa huutokaupassa

Kävin Oulaisten huutokauppareissulla paikallisessa sisustusliikkeessä ja ohimennen vilkaisin myös viereisen kukkakaupan Kodinonnen tarjontaa. Hyvältä näyttää..

Aarre-aitta Justiinassa toimii sisustusliikkeen ohessa kirpputori, josta joka reissulla onnistun löytämään ostettavaa. Tälläkertaa mukaan tarttui vanha pärekori, jonka kanssa kelpaa lähteä vaikka sienimetsään. Sisustusliikkeestä löysin kolme seinäkoukkua, joissa yllättäen aiheena sydän :)

Tässäpäs yksi kuva myös liikkeestä sisältä. 

Huutokaupassa oli normaalin tavan mukaan paljon tavaraa ja muutamaa kuppia lukuunottamatta kaikelle tälle löytyi ottajansa. 

Pari helmeä, jotka ponnahtivat silmään muiden tavaroiden seasta ja päällimmäisenä oleva radio löysikin uuden kodin meiltä. Vielä ei tiedetä toimiiko tämä oikeasti, mutta eiköhän sekin selviä lähipäivinä.

Olimme paikalla koko huutokaupan ajan, joten mukaamme tarttui yhtä sun toista ja viisi tuntia meni hujauksessa. Tässäpäs kuvatuksia uusista löydöistä. Valaisin vaikuttaa itse tehdyltä ja oli ostettaessa järkyttävän likainen, lisäksi hehkuna oli suurin ja rumin ikinä näkemäni energiansäästölamppu. Katsotaan saisiko tästä kuoriutumaan valaisin kaunokaisen, koska puhdistuksen ja hehkun vaidon jälkeen näytti jo näin hyvältä.

Toinen löytöni oli vanha palkintopokaali, jota ei onneksi oltu puhdistettu ajan patinasta. Kuten kuvasta näkyy pokaali, päätyi kukkkaruukuksi.

Lisäksi Riihimäen lasin hurmaava savunharmaa maitokannu, jota on valmistettu vuonna 1949.